Ajatusjohtajat-podcastin yhdeksännessä jaksossa keskusteluun nousee yritysten ajatusjohtajuus, kun Bonfire Agencyn Oona Ikosen vieraaksi saapuu Siilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Charlotta Harald. Jaksossa Harald kertoo parhaat vinkkinsä yritysten ajatusjohtajuuden rakentamiseen. Kenen vastuulla ajatusjohtajuuden rakentaminen on, entä mistä lähteä liikkeelle?
Ajatusjohtaja Charlotta Harald kaipaa diversiteettiä teknologia-alalle
Charlotta Haraldille ajatusjohtajuus merkitsee ennen kaikkea näkemyksellisyyttä jostakin tietystä teemasta sekä halua viestiä tästä teemasta systemaattisesti, selkeästi ja pitkäjänteisesti. Hän
muistelee oman ajatusjohtajuuspolkunsa alkaneen jo vuosia sitten. Hän aloitti 23-vuotiaana konsulttina, jolloin hänen oma fokuksensa oli asiakaskokemuksessa ja tähän hän keskittyikin kauan.
”Viime aikoina tärkein ajatusjohtajuuden teemani on ollut inklusiivisuus ja diversiteetti teknologia-alalla”, Harald kertoo.
Harald uskoo, että jokainen yksilö ja yritys voi löytää jonkin oman asiantuntemuksensa ja näkökulmansa, jonka ympärille lähteä rakentamaan ajatusjohtajuutta. Yrityksen ajatusjohtajuuden rakentaminen vaatii sen, että organisaation ihmiset haluavat sitoutua siihen.
”Vaikka ajatusjohtajuutta rakennettaisiin yritykselle, paljon on kiinni siitä, onko henkilöitä, tarinoita ja viestinviejiä. Näin se on aina ollut”, Harald miettii.
Moni yritys pohtii Haraldin mukaan sitä, että ajatusjohtajuutta pitäisi rakentaa. Etenkin isot konsulttiyritykset ovat jopa riippuvaisia ajatusjohtajuusasemasta. Kun liiketoimintaa rakennetaan asiantuntijuuden ympärille, tarvitaan uskottavuutta ja näkemystä.
”Ajatusjohtajuuden rakentamiseen yrityksessä tarvitaan tärkeitä elementtejä: sitoutuneita ihmisiä, tahto investoida sekä painavaa sanottavaa”, Harald summaa.
Ajatusjohtajuus tuo yritykselle uskottavuutta
Ajatusjohtajuuden hyödyiksi Harald listaa tietyn position ylläpidon, näkyvyyden kasvattamisen sekä uskottavuuden saamisen. Uskottavuutta tulee sekä asiakkaiden että sijoittajien silmissä, mutta vaikutus ulottuu myös työnantajamielikuvaan.
”Jos yritys nähdään ajatusjohtajana ja siellä on kiinnostavia henkilöitä töissä, niin kyllä siitä tulee paikka, johon halutaan töihin”, Harald huomauttaa.
Vaikka ajatusjohtajuuden rakentaminen nähdään usein ulkoisena viestintänä, tärkeää on muistaa myös olemassa oleva henkilöstö. Harald muistuttaa, että kun jotain tehdään ulkoisesti, sitä tulisi samalla tehdä sisäisesti. Yritysten kannattaa rohkeasti nostaa esille omaa henkilöstä ja näyttää myös sisäisesti, että henkilöstö on ylpeä siitä, mitä yritys tekee. Samalla se lisää sitoutuneisuutta yritykseen.
Kun yritykselle rakennetaan ajatusjohtajuutta, pitää ensin selvittää teemat, joista yritys haluaa olla tunnettu. Harald kertoo, että tämän on tultava liiketoimintajohdolta asti – ajatusjohtajuuden rakentaminen ei ole vain markkinointiosaston työtä.
”Ei kannata valita liikaa teemoja, joista lähdetään viestimään. Skarppi fokus on tärkeää! Sen jälkeen tarvitaan henkilöitä viemään viestiä eteenpäin. Välillä ajatusjohtajuuden rakentaminen kaatuu siihen, että aikaa ei ole. Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista tarvitaan, suunnitelma on oltava”, Harald vinkkaa.
Ajatusjohtajuutta voi rakentaa kaikenlaisilla sisältömuodoilta. Tärkeintä on löytää itselle luontainen tapa viestiä, sillä ihmisten vahvuuksien hyödyntäminen vie pitkälle. Keinot ovat henkilöriippuvaisia: ketään ei kannata pakottaa esimerkiksi somettamaan väkisin.
Ajatusjohtajuuteen täytyy investoida
Ennen kuin yrityksen omia ajatusjohtajia aletaan ”viedä käsistä” ja kutsua esimerkiksi puhujiksi podcasteihin ja tapahtumiin, ajatusjohtajuuteen on investoitava. Näkyvyyttä voi ostaa eri kanavissa ja oma roolinsa on lisäksi yhteistyökumppanuuksilla ja verkostoilla.
”Yrityksen kannattaa aktiivisesti nostaa tiettyjä henkilöitä ja teemoja eri tapahtumiin mukaan. Paljon on tosin myös henkilön omasta aktiivisuudesta kiinni – osallistuuko yrityksen viestinviejä keskusteluhiin omalla äänellään? Tällöin myös aika on investointi”, Harald kertoo.
Ajatusjohtajuutta voidaan mitata monella tapaa, esimerkiksi katsomalla miten yksittäiset teot ovat onnistuneet ja miten sosiaalisessa mediassa on saatu aikaiseksi kiinnostusta ja keskustelua. Harald kehottaa tarkkailemaan, milloin joku teema vetää toista paremmin. Sen näkee usein selvästi ja näissä hetkissä on hyvä puntaroida, miksi näin on ja miten asian kanssa edetään.
”Ei tule lannistua, jos tuntuu että moni ihminen on jo rakentanut tietyn teeman ympärille ajatusjohtajuutta. Mukaan kannattaa mennä, sitä ei tarvitse pelätä”, Harald lisää.
Milloin teit viimeksi jotain rohkeaa, Charlotta Harald?
”Viime vuosina olen heittäytynyt inklusiivisuuden ja diversiteetin teemoihin. Huomasin, että Suomesta puuttuu tietoa ja dataa siitä, missä asian kanssa ollaan. Siksi olemme päättäneet selvittää ja tutkia asiaa itse! Ennakkoon ei tiedetty, tuleeko siitä mitään. Olen ylpeä, että lähdimme sitä tekemään ja saimme myös innostuneen vastaanoton.”
10 erilaista ajatusjohtajaa, 10 erilaista rohkeutta! Suomen ensimmäisen ajatusjohtajuustoimisto Bonfire Agencyn liiketoimintajohtaja Oona Ikosen sydän sykkii ihmisille ja keskusteluille ja nyt hän kutsuu Sinut mukaasi tutustumaan kymmeneen erilaiseen ajatusjohtajaan. Ajatusjohtajat-podcast kertoo kymmenen erilaisen rohkean edelläkävijän tarinan ja luvassa on myös keskustelua ajatusjohtajuuden vaikutuksesta liike-elämään. Joko olet liekeissä? Uusi jakso julkaistaan joka tiistai!
