Ajatusjohtajat-podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan työnantajamielikuvasta ja ajatusjohtajuudesta, kun Bonfire Agencyn Oona saa vieraakseen it-rekrytoija Amin Hassanin. Hassan ravistelee nykypäivän liike-elämää ja yhteiskuntaa kohti parempaa huomista ja hän haluaa kehittää yritysten työnantajamielikuvaa sekä rekryprosesseja entistä moninaisempaan suuntaan. Lisäksi Hassan ottaa kantaa myös poliittiseen keskusteluun ja on aktiivisesti mukana Helsingin kaupungin nuorisojaostossa.
Ajatusjohtaja Amin Hassan on nuori moniosaaja
Amin Hassan työskentelee IT-alalla, jossa osaajapula on tällä hetkellä voimakkaasti tapetilla. Hassan uskoo, että osaajapula juontaa juurensa jo Suomen väestörakenteesta, sillä työelämästä poistuvia on yhä enemmän ja enemmän. Myös koronapandemia hankaloitti tilannetta entisestään, tietää Hassan. Sen takia yhä useampi työnantaja on alkanut pohtia omaa brändiään ja työnantajamielikuvaa.
”Moni yritys näki tämän trendin tulevan jo vuosia sitten. Siksi yritykset, jotka aloittivat työnantajabrändin parantamisen jo 15–20 vuotta sitten, ovat hyvässä tilanteessa. Silti monet havahtuvat vasta nyt siihen, että rekryäminen on todella vaikeaa”, Hassan miettii.
Miten työnantajamielikuvaa sitten rakennetaan? Hassan jakaa ensin termin kahteen osaan – sisäiseen ja ulkoiseen mielikuvaan. Kaikki lähtee sisäisestä mielikuvasta:
”Vasta sitten, kun yrityksen arvot ovat kunnossa ja työntekijät voivat hyvin, ulkoista työnantajamielikuvaa voi uskottavasti kehittää.”
Paras tapa viestiä omasta työyhteisöstä on tehdä se työyhteisöön kuuluvien ihmisten kautta. Hassan uskoo, että yksittäiset markkinointikampanjat eivät välttämättä toimi, mutta yksittäisen ihmisen postaus sosiaalisessa mediassa voi tuoda suurta vaikutusta. Jälleen palataan arvoihin ja aitouteen.
”Jos kaikki ei ole sisäisesti kunnossa, työntekijät eivät vie tällaista myönteistä viestiä eteenpäin. Silloin tietynlainen päälle liimattu mielikuva alkaa haista läpi”, Hassan huomauttaa.
Työnantajamielikuvan täytyy kiinnostaa koko yritystä, ennen kaikkea johtoryhmää. On hyvä, että joku on vastuussa asian kehittämisestä, mutta jokaisella työntekijällä on oltava Hassanin mukaan oikeus viestiä asiasta eteenpäin. Kun työntekijät voivat hyvin, aitoa viestiä tulee väkisinkin ulospäin.
”Kun työntekijäkokemus on kunnossa, viesti alkaa levitä automaattisesti. Minusta monella tekkifirmalla on hyvä työnantajamielikuva! Kun muutama vuosi sitten opiskeluaikoina listasin unelmatyöpaikkoja, yritykset valikoituvat sinne sen mukaan, että tietynlainen arvomaailma ja tekemisen meininki tuli esille logon takaa”, Hassan kertoo.
Kallion hipsteristä aktiiviseksi keskustelijaksi
Hassan on aktiivinen vaikuttaja somessa ja yhteiskunnallisesti. Aktiivisuus on aina tuntunut hänestä luontevalta, mutta myös välttämättömältä.
”Olen kasvanut kahden kulttuurin välistä enkä ollut löytänyt omaa paikkaani tai itselleni sopivia esikuvia työelämässä. En ollut törmännyt esimerkiksi tummaihoiseen rekrytoijaan ja siksi haluan olla itse esillä yhteiskunnallisista asioista. Haluan seuraavien sukupolvien näkevän, että tuolla on henkilö, joka on kanssani samoista lähtökohdista ja pitää minun puoliani. Kaipasin sitä itse”, Hassan miettii.
Rekrytoinnin lisäksi Amin Hassan puhuu rohkeasti islamin uskonnosta. Lapsuudessa ja nuoruudessa Hassan häpesi omaa uskontoaan ja saattoi peitellä ihmisiltä paastoamista. Media ja uutisointi vaikutti paljon siihen, miksi Hassan käpertyi kuoreensa.
”Huomaan edelleen, että jos jotain kamalaa tapahtuu, niin ensimmäinen ajatukseni on että pliis, älä ole muslimitaustainen. Se tulisi todennäköisesti vaikuttamaan taas omaan arkeeni”, Hassan kertoo.
Hassanin työnantaja Gofore on suhtautunut hyvin myönteisesti hänen kaikkiin keskustelunavauksiinsa. Hyvää palautetta on tullut muualtakin, sillä moni on kertonut, että Hassanin päivitykset ovat saaneet ajattelemaan asioista uudella tavalla.
”Välillä tulee ihan fiilis, että wou, Kallion hipsteri voi oikeasti tehdä jotain! En silti halua, että tietty keskustelu kulminoituu nimenomaan vain minuun. Haluan puhdistaa ilmaa niin, että keskustelukulttuurista tulisi luottamuksellisempaa ja avoimempaa kaikkialla”, Hassan sanoo.
Rekrymarkkinoilla voittaa avoin ja moninainen yritys
Nykypäivän rekrytointimarkkinoilla voittaa yritys, joka on avoin, moninainen ja luotettava. Tällaiset yritykset houkuttelevat työnhakijoita. Mikäli arvot ja avoimuus eivät ole kunnossa, niin se todennäköisesti näkyy puuttuvina työhakemuksina.
”Moni ala kaipaa työelämää edistäviä asioita. Tulevaisuuden rekrytointi alkaa mennä siihen, että ihmisiä etsitään kissojen ja koirien kanssa! Enää ei toimi, että laitetaan Duunitoriin ilmoitus ja odotetaan. Omat ovet pitää avata tulevaisuuden tekijöille. Goforella olemme järjestäneet burgerieventtejä, johon kaikki ovat olleet tervetulleita. Jälleen siis ihmiseltä ihmiselle”, Hassan kuvailee.
Jokaisella alalla työntekijöiksi halutaan osaavia ja kokeneita senioreita. Monista paikoista puuttuu ihmiset, jotka voivat liidata projekteja eteenpäin. Siitä syntyy tarve henkilöille, joilla on taustalla osaamista ja näyttöjä.
”Senioreita ei kuitenkaan tule ilman junioreita. Vaikka yrityksiin kaivataan senioreita, toivoisin, että yritykset keksisivät tapoja tehdä junnuista senioreita. Suomesta alkaa loppua ihmiset ja jos ihmisiä ei oikeasti saada koulunpenkiltä työelämään, niin se alkaa tulevaisuudessa vaikuttaa vahvasti yhteiskuntaan”, Hassan summaa.
Milloin teit viimeksi jotain rohkeaa, Amin Hassan?
”Rohkea teko oli uskaltaa tänne podcastiin juttelemaan! Yöunet eivät olleet hirveän hyvät, koska minua jännitti todella paljon.”
10 erilaista ajatusjohtajaa, 10 erilaista rohkeutta! Suomen ensimmäisen ajatusjohtajuustoimisto Bonfire Agencyn liiketoimintajohtaja Oona Ikosen sydän sykkii ihmisille ja keskusteluille ja nyt hän kutsuu Sinut mukaasi tutustumaan kymmeneen erilaiseen ajatusjohtajaan. Ajatusjohtajat-podcast kertoo kymmenen erilaisen rohkean edelläkävijän tarinan ja luvassa on myös keskustelua ajatusjohtajuuden vaikutuksesta liike-elämään. Joko olet liekeissä? Uusi jakso julkaistaan joka tiistai!
