Podcast podcasteista banneri

Podcast podcasteista: Kuinka podcastia markkinoidaan?

 

Tässä sarjassa Bonfiren podcast-tuotannoista vastaava Laura Trémouille käsittelee podcastin tekemisen eri vaiheita kuten konseptointia, vieraiden valintaa ja markkinointia. Tällä kertaa Laura kertoo, miten podcastia kannattaa markkinoida ja missä kanavissa.

Miten omaa podcastia kannattaa markkinoida, ja kuinka tavoitetaan ja sitoutetaan kuuntelijat? Ensinnäkin on hyvä muistaa, että podcastien, ihan samalla lailla kuin minkä tahansa muun sisällön kanssa, lähtökohtaisesti kukaan ei tiedä podcastisi olemassaolosta, jos et siitä kerro. Hyvää sisältöä ei kannata tehdä nettisivuille lojumaan ja odottamaan, että kiinnostuneet kuulijat sen sieltä löytää. Sillä hyvin todennäköisesti, eivät löydä.

 

Mitä vähemmän jaksoja, sitä enemmän markkinointia

Erityisesti uuden tuotannon kanssa markkinointiin kannattaa laittaa paukkuja. Sitten, kun jaksoja on tehty useita ja kuulijakunta on vakiintunutta, voi markkinointipanostuksia mahdollisesti pienentää.

Podcastin markkinoinnin suunnittelu alkaa, kun mietitään sarjan konseptia ja kohderyhmää. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – suosittelemme siis käyttämään jo aikaisessa vaiheessa aikaa markkinointikanavien ja -materiaalien suunnitteluun.

Teimme alkuvuodesta 2021 tutkimuksen yrityspäättäjien podcast-kuuntelutottumuksista ja siinä selvitettiin muun muassa mistä vastaajat löytävät uusia podcasteja kuunneltavaksi. Vastauksissa nousi selkeästi podcast-alustat, eli esimerkiksi Spotify, Supla ja Apple podcasts, sekä some. Somen osalta korostui sekä somevaikuttajat, että somemarkkinointi.

Yleisesti somea kannattaa hyödyntää markkinoinnissa niissä kanavissa, joita podcastin kohderyhmä käyttää. Tavallaan ristiriitaista on, että audion markkinointiin tulee käyttää kaikkia muita keinoja, kuin audiota, sillä audiota ei suoraan voi jakaa esimerkiksi somessa. Podcastista ei voi esimerkiksi ottaa lyhyttä pätkää ja jakaa sitä ääniraitana Facebookissa.

 

Videot ja kuvat rokkaa somessa

Tapoja markkinointiin on monia ja se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi kaikille. Markkinointia kannattaakin lähestyä kokeiluasenteella, eli testaamalla eri kanavia, formaatteja, erilaisia kuvia ja eripituisia videoita sitten analysoiden, mikä toimii parhaiten. Jos somemarkkinointiin pitäisi kuitenkin muutama vinkki antaa, omat vinkkini olisivat esittely- sekä waveform-videot.

Me teemme asiakkaillemme usein podcast-sarjoista lyhyitä esittelyvideoita, joissa podcast-host kertoo, mistä koko sarjassa on kyse, kenelle se on tehty ja miksi se pitäisi kuunnella. Tällaisia videoita voi hyödyntää sekä orgaanisessa, että maksetussa somemainonnassa ja niitä voidaan käyttää läpi koko sarjan elinkaaren, eli heti ensimmäisen jakson julkaisusta siihen, kun jaksoja on tehty jo kymmeniä.

Waveform-videoilla tarkoitetaan videota, jossa still-kuvan päällä liikkuu ääniaalto ja taustalla kuuluu pätkä podcast-keskustelusta. Näitä hyödynnetään podcastien markkinoinnissa melko paljon ja siihen on oikeestaan yksi syy: ne toimivat somessa hyvin. Still-kuvana videon pohjana voi käyttää esimerkiksi podcastin kansikuvaa. Kaikkien somessa jaettavaksi tarkoitettujen videoiden osalta on hyvä muistaa pari nyrkkisääntöä. Ensinnäkin, ei liian pitkiä videoita, eli somessa parhaiten toimivat napakat, maksimissaan parinkymmenen sekunnin pituiset videot. Ja toiseksi, videoissa tulisi aina olla tekstitys.

Kuvia kannattaa hyödyntää markkinoinnissa myös. Viime jaksossa puhuttiin siitä, että sarjan ja jaksojen julkaisua varten tarvitaan podcastille kansikuva sekä mahdollisesti myös jaksokuvat. Näitä kannattaa hyödyntää markkinoinnissa, mutta kuviin ei kannata yrittää mahduttaa liikaa tekstiä, sillä tekstit menevät somessa äkkiä niin pieneksi, ettei niistä saa selvää. Tekstit kannattaakin sijoittaa saatesanoihin ja kuvista tehdä visuaalisesti tyylikkäät.

 

Kaikki kanavat käyttöön

Hostin someaktiivisuudella on iso merkitys podcastin markkinoinnissa. Host voi esimerkiksi aktivoida omia verkostojaan mukaan jaksojen suunnitteluun kysymällä mistä aiheista nämä haluaisivat kuulla tai keitä he toivoisivat vieraiksi, tai mitä he haluaisivat kysyä vieraalta “X”, kuten esimerkiksi Jukka Holm teki Visman #Kasvu360 podcastissa.

Yrityspodcastia tehdessä myös henkilöstöä kannattaa aktivoida mukaan sarjan levitykseen. Esimerkiksi LinkedInissä moni tykkää jakaa omaan työhön ja työpaikkaan liittyviä uusia juttuja, kun jakaminen vaan tehdään heille mahdollisimman helpoksi. Uuden jakson julkaisusta voi esimerkiksi laittaa tiedon sisäiseen intraan, ja siihen mukaan heti muutama vinkki siitä, mistä kulmista henkilöstön kannattaisi podcastia omilta tileiltään jakaa. Näin madalletaan kynnystä postaamiseen, kun jokaisen ei tarvitse itse miettiä, että mitä tästä nyt sanoisi.

Yksi toistaiseksi yrityspodcast-kentällä alihyödynnetty markkinoinnin keino on podcast-sarjan omat sometilit. Vaikuttajavetoisten podcastien osalta tämä alkaa jo olla hyvin vakiintunut tapa, ja esimerkiksi POKS, Heibaby ja Nonsense podeilla on omat sometilit, joissa jaetaan sarjan teemoihin liittyviä juttuja myös podcastien ulkopuolella. Tätä kannattaa ehdottomasti harkita myös yrityspodcastien kanssa – tilillä voi ketterästi tarttua myös sellaisiin aiheisiin, joille ei halua tai voi omistaa kokonaista podcast-jaksoa. Myös kuulijoiden sitouttamisen kannalta tällaisen yhteisön rakentaminen podcastin ympärille on varmasti hyvä idea.

 

Tekstisisällöt tukemaan jakelua

Me suosittelemme lisäksi lämpimästi jaksojen aukikirjoittamista artikkelimuotoon yrityksen verkkosivuille. Verkkosivuille voidaan rakentaa esimerkiksi oma laskeutumissivu podcastille, johon jokainen jakso nostetaan. Tämän alle voidaan tehdä jaksokohtaiset sivut, joihin jaksojen pääpointit tai vaihtoehtoisesti koko jakson sisältö voidaan kirjoittaa artikkeliksi. Tällöin jaksoon on mahdollista tutustua, vaikka olisi sellaisessa paikassa, ettei pysty sitä heti kuuntelemaan. Tekstimuotoinen sisältö auttaa lisäksi hakukonelöydettävyydessä ja sitä voidaan hyödyntää lisäksi esimerkiksi uutiskirjeissä tai lehdistötiedotteissa, jos tällaisia halutaan tehdä.

Yksi kuulijoiden sitouttamiseen liittyvä pointti, josta oli aiemminkin puhetta, mutta josta haluan vielä tässä muistuttaa, on säännöllinen julkaisutahti. Eli kun kuulija tietää odottaa, että joka torstaiaamu on uusi jakso kuunneltavissa, kuunteluun muodostuu rutiini. Tämä auttaa myös sinua podcastin tekijänä pitämään kiinni julkaisusta, eikä pitkiä taukoja pääse syntymään.

 

Jos kiinnostuit yrityspodcastin tekemisestä, lataa itsellesi Timanttisen yrityspodcastin ABC -opas, josta löytyy kattavasti infoa alkuun pääsemiseksi.

Mikäli sinulla herää toiveita jaksojen teemoista tai kysymyksiä ihan mihin tahansa podcastaamiseen liittyvästä, Lauralle voi laittaa viestiä esimerkiksi LinkedInissä. Laura vastailee kysymyksiin suoraan, mutta nostaa niitä myös mukaan tuleviin jaksoihin.

Ota yhteyttä

Laura Trémouille

Laura Trémouille

Projektipäällikkö | +358 40 848 5641 | laura.tremouille(at)bonfire.fi

Jaa kirjoitus somessa