Tässä sarjassa Bonfiren podcast-tuotannoista vastaava Laura Trémouille käsittelee podcastin tekemisen eri vaiheita kuten konseptointia, vieraiden valintaa ja markkinointia. Tällä kertaa Laura kertoo, mitä podcastin editoinnissa kannattaa ottaa huomioon.
Podcastin editoinnin tarve riippuu vahvasti nauhoituksesta ja nauhoitteen laadusta – jos akustiikka äänitystilassa on hyvä, tekniikkaa on käytetty oikein ja keskustelussa ei ole tapahtunut kämmejä, ei editointia juurikaan tarvita. Toisinaan taas on nauhoituksia, joita joudutaan työstämään editointipöydällä enemmänkin.
Editointi voidaan jakaa karkeasti kahteen vaiheeseen; journalistinen editointi ja äänenlaadullinen editointi. Journalistisella editoinnilla tarkoitetaan sitä, että keskustelusta karsitaan pois kaikki ylimääräinen: toisteiset kohdat, ohi aiheen menevät pätkät, takeltelut puheessa tai esimerkiksi mahdolliset tauot tai mokat. Äänenlaadullisessa editoinnissa taas ääniraidasta poistetaan esimerkiksi kohinaa ja kaikuja, tasataan keskustelijoiden äänentasoja tai lisätään esimerkiksi bassoa.
Kuinka päästä alkuun editoinnin kanssa?
Editointiin löytyy useita sekä maksullisia että ilmaisia ohjelmia. Esimerkiksi Audacity on hyvä ilmainen ohjelma, jolla pääsee hyvin alkuun ja jonka käyttöön löytyy hyviä ohjeistuksia netistä. Editoinnissa keskusteluun lisätään usein erilaisia äänielementtejä, kuten esimerkiksi jinglet alkuun, loppuun ja mahdollisesti keskustelun väliin. Lisäksi voidaan lisätä muita ääniefektejä tai ehkä varsinaisesta keskustelusta erillisiä osioita, joilla keskustelua rikastutetaan:
”Esimerkiksi Apinalaatikko-podcastin jaksossa, jossa keskustellaan valkoposkihanhista, kuuluu muutamaan otteeseen hanhen kalkatusta, mikä ainakin omasta mielestäni oli hauska lisä. Se elävöitti jaksoa ja jäi mieleen. Myös esimerkiksi yhdessä mun suosikkipodcastissa, Bella Tablessa, on muutamissa jaksoissa ollut mukana pätkiä, jotka on nauhoitettu studion ulkopuolella. Esimerkiksi juhannusmenuta käsittelevässä jaksossa vierailtiin Hakaniemen torilla ja haastateltiin siellä ihmisiä näiden juhannusbravuureista ja tunnelmista. Se oli mun mielestä tosi ihanaa!”
Äänielementeillä podcastia voidaan rikastuttaa ja kuuntelukokemusta parantaa. Kuulijan keskittymiskyvyn ylläpitämisen kannalta myös erilaisten osioiden hyödyntämistä ja äänten käyttämistä kannattaa miettiä. Musiikkeja jingleiksi ja ääniefektejä jaksoihin voi ostaa verkosta löytyvistä kirjastoista, esimerkiksi Audiojunglesta.
Mitä kannattaa editoida?
Editointi kannattaa aloittaa journalistisesta editoinnista ja sitten siirtyä äänenlaadulliseen editointiin, kun kaikki palikat ovat sisällön osalta kunnossa ja paikoillaan. Journalistisessa editoinnissa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että keskustelu etenee hyvin eikä siinä tule toistoa. Takeltelut sanoissa ja pitkät tauot kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan poistaa tässä vaiheessa, samoin maiskautusäänet, joita usein nauhalle tallentuu. Tässä vaiheessa on hyvä myös miettiä keskustelun rytmitystä – jos jossain vaiheessa esimerkiksi siirrytään aiheesta toiseen, voi siihen kohtaan laittaa välijinglen tai muun ääniefektin rytmittämään puhetta.
Äänenlaadullisessa editoinnissa kannattaa huolehtia äänentasojen tasaamisesta, eli nostetaan vaimeampia kohtia ja lasketaan huippuja. Lisäksi, jos eri keskustelijoiden ääniraitoja käsitellään erillisinä, kannattaa mikit vaimentaa niistä kohdista, joissa joku muu on äänessä. Kohinat ja kaiut kannattaa mahdollisuuksien mukaan poistaa seuraavana. Kohinan vaimennus onnistuu näppärästi esimerkiksi Audacityn Noice Cancelling-efektillä, mutta kaikujen vaimentamiseen saattaa joutua lataamaan erillisen lisätyökalun ohjelmaan.
Kun editointi on valmis, ääniraita exportataan joko mp3 tai wav-tiedostona. Mp3 on pakattu tiedostomuoto, jolloin tiedosto on pienempi ja sen jakaminen on esimerkiksi helpompaa. Wav taas on isompi tiedosto, mutta äänenlaatu on jonkin verran parempi. Podcastien kanssa kuitenkin yleensä mp3 riittää mainiosti.
Mitä välttää editoinnissa?
Ensinnäkin editoinnissa kannattaa välttää sitä, että puheesta tehdään liian nopeaa ja tiivistä, jolloin luonnolliset tauot puuttuvat. Vaikka siis editoidessa voidaan poistaa taukoja puheessa tai esimerkiksi nopeuttaa puhetta, kannattaa näitä tehdä harkiten, sillä tauot kuuluvat luonnolliseen puherytmiin. Lisäksi kannattaa välttää äänenvaihtelua eri osioiden välillä:
”On tosi ärsyttävää, jos korviin koskee aina tunnarin pärähtäessä käyntiin, mutta voimakkuutta laskettua puhe on tosi hiljaisella. Säädä nämä siis about samalle tasolle. Sama juttu eri keskustelijoiden ääniraitojen kanssa, varmista, että kaikkien ääniraitojen voimakkuus on about sama.”
Editoidessa on lisäksi hyvä kiinnittää huomiota siihen, etteivät leikkauskohdat kuulu ääniraidassa. Kun siis editoit, kiinnitä huomiota siihen, että siirtymät ovat sujuvia, eikä raidasta kuulu katkeamisen ääntä.
Jos kiinnostuit yrityspodcastin tekemisestä, lataa itsellesi Timanttisen yrityspodcastin ABC -opas, josta löytyy kattavasti infoa alkuun pääsemiseksi.
Mikäli sinulla herää toiveita jaksojen teemoista tai kysymyksiä ihan mihin tahansa podcastaamiseen liittyvästä, Lauralle voi laittaa viestiä esimerkiksi LinkedInissä. Laura vastailee kysymyksiin suoraan, mutta nostaa niitä myös mukaan tuleviin jaksoihin.
