Bonfiren podcastin 2. kauden kolmannessa jaksossa keskustellaan hyvän podcast-käsikirjoituksen perusteista ja Johannan vieraaksi saapuu valovoimainen, modernin työnantajabrändäyksen mestari ja Suomen ensimmäisen osaajamarkkinointiviestintään erikoistuneen Emine-yrityksen perustaja, Susanna Rantanen. Susanna hostaa myös omia Building a Modern Employer Brand ja Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastejaan.
Kuuntele jakso tästä!
Podcastin lopputuloksen kannalta käsikirjoitus on yksi tärkeimmistä projektin vaiheista, ja sen laatiminen vastaa jopa 80 prosenttia koko podcastin tuotannosta. Laadukas sisältö ja huolellisesti tehty käsikirjoitus tuo kuuntelijoille lisäarvoa ja se myös välittyy keskustelusta. ”Podcastia tehdään kuuntelijoita varten, ja siksi on todella tärkeää, että jaksojen aiheet ja rakenne on mietitty ja että jaksojen sisällöt liittyvät podcastin aiheeseen”, Susanna pohtii.
Hyvä käsikirjoitus antaa podcastin hostille mahdollisuuden keskittyä keskusteluun, eikä jokaista sanaa tarvitse näin ollen miettiä erikseen. Susanna ei kuitenkaan suosittele lukemaan käsikirjoitusta suoraan paperista, vaan painottaa että elävän keskustelun aikaansaamiseksi hostin on hyvä uskaltautua myös päästämään irti käsikirjoituksesta.
Susanna tekee omista podcast-jaksoistaan myös blogikirjoituksen. Käsikirjoitus auttaa blogitekstin kirjoittamisessa, koska runko on valmiina, eikä koko tekstiä tarvitse aloittaa tyhjästä. Tekstiformaatti toimii hyvin myös hakokoneissa.
Podcastin punainen lanka sitoo kaikki jaksot yhteen
Käsikirjoittamisen kulmakivinä ovat tavoitteiden kirkastaminen, kohderyhmän määrittely sekä podcastin punaisen langan löytäminen. Punainen lanka sitoo jaksojen käsikirjoitukset yhteen ja kulkee podcast-jaksojen mukana. Susanna painottaa, että podcastissa on tärkeää pysyä aiheessa ja tässä käsikirjoitus on oiva apu.
Käsikirjoitusta työstäessä kirkastetaan podcastin tavoitteet eli mietitään miksi podcastia tehdään ja mitä sillä halutaan kuulijoille viestittää. Lisäksi määritellään mahdollisimman yksityiskohtaisesti podcastin kohderyhmä eli kenelle podcastia tehdään ja kenen halutaan podcastia kuuntelevan.
Ensin on hyvä miettiä koko podcastin kattava käsikirjoitus, jossa laaditaan jaksojen yleisilme. Sen jälkeen syvennytään jaksokohtaiseen käsikirjoittamiseen ja tarkempiin kysymyspatteristoihin. Jokainen jakso on hyvä miettiä erikseen: mitä juuri kyseisellä jaksolla halutaan kuulijalle viestittää? Tässä auttaa tavoitteiden palauttaminen mieleen.
Terävä aloitus, sukellus syvemmälle ja tiivis loppuhuipennus
Podcast-jaksojen aihe on hyvä rajata jakson rakenteen selkeyttämiseksi. Tämä onnistuu helpoiten niin, että jakson pääteeman alle rakennetaan 3-4 alateemaa, joiden alle puolestaan kootaan niitä kysymyksiä, joita vieraalta halutaan kysyä, tai joista jaksossa halutaan keskustella.
Jakson käsikirjoitusta rakentaessa lähdetään liikkeelle terävästä aloituksesta, jotta saadaan heti kiinnitettyä kuulijan mielenkiinto. “2-8 sekunnin sisällä aloituksesta pitäisi päästä asiaan, eli lyhyt kiteytys mistä puhutaan, kenelle puhutaan ja kuka puhuu ja sitten asiaan”, Susanna pohtii. Podcasteissa tunnistettava tyyli on tärkeää, ja jakson aloituksessa ja lopetuksessa voidaankin käyttää jotakin toistuvaa elementtiä, joka tuo kuulijalle tietynlaisen tuttuuden tunteen. Se jää kuulijoiden mieleen, Susanna kertoo.
Alun jälkeen päästään sukeltamaan syvemmälle keskusteluun ja keskustelussa voidaan edetä etukäteen mietittyjen teemojen avulla. Jingle eli tunnusmusiikki voidaan editointivaiheessa tuoda aina sopivaan kohtaan mukaan tauottamaan keskustelua, jolloin kuuntelijan mielenkiinto pysyy paremmin yllä. Podcastien kuuntelumotiiveja tutkittaessa on todettu, että suurin osa podcastien kuuntelijoista hakee podcasteilta viihtymistä ja uuden oppimista. Tämä on tärkeää pitää mielessä, vaikka podcastin sisältö olisikin asiapitoista. Käsikirjoitusvaiheessa voidaan miettiä, miten asiapitoiseen sisältöön saadaan samalla myös viihteellisyyttä mukaan. Jos podcastissa on mukana vieraita, kannattaa hostiksi valita sellainen henkilö, jolla on hyvä persoona ja joka saa vieraat viihtymään. “Yrityspodcastien viihteelliseksi elementiksi riittää helposti, että ne mahdollistavat pienen tauon sisällön vastaanottajalle vaikka työtehtävien lomassa”, Susanna painottaa.
Podcast-jakson lopetuksen on hyvä olla tiivis ja siinä on hyvä vielä kerrata jaksossa läpikäydyt asiat. Kuulija voidaan koukuttaa kuuntelemaan seuraava jakso paljastamalla esimerkiksi jotakin seuraavan jakson aiheesta. Susanna painottaa kaikenlaisen sitouttamisen tärkeyttä. Kuuntelijaa voidaan kannustaa lataamaan joku tietty opas yrityksen kotisivuilta, kuuntelemaan podcastin seuraava jakso, vierailemaan podcastin laskeutumissivulla tai antamaan palautetta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Podcastin kuuntelusta tulee ihmisten arjessa rutiini
Susanna näkee podcastin tekemisen ohjelmallistamisena ja podcast-jaksoilla on hyvä olla selkeä julkaisupäivä ja -aika. Näin kuuntelijat osaavat odottaa uutta jaksoa jonakin tiettynä ajankohtana ja heille muodostuu kuuntelusta rutiini. “Onhan TV-sarjoillakin aina oma paikkansa eli sama päivä ja kellonaika”, Susanna muistuttaa.
Susanna on seurannut aktiivisesti ajankäyttöään omien podcastiensa tekemisessä. Aikaa yhden jakson työstämiseen kuluu noin puolitoista työpäivää viikoittain. “Se on hirveän iso investointi, mutta myös erittäin arvokas tuottamaan hyötyä takaisin. Podcast on erinomainen sisältö brändin ja oman yleisön rakentamiseen, jotka molemmat ovat ensiarvoisen tärkeitä markkinoinnissa. Podcastin tekemiseen täytyy kuitenkin sitoutua, sillä se on työlästä ja se maksaa”, hän pohtii.
Susannan mielestä yrityspodcasteille hyvä julkaisutahti on kerran viikossa ja hän suosittelee julkaisemaan vähintään kymmenen jaksoa, jotta podcastista olisi mahdollista saada hyötyä irti. “Podcastien tekijöinä me emme kilpaile toisten podcastien vaan ihmisten vapaa-ajan kanssa. Jos teet 20 minuutin jakson ja teet niitä viisi kappaletta, niin nobody is ever gonna notice. Bisnespodcastin tekemiseen laitetulla panoksella on hintalappunsa ja vaihtoehtoiskustannuksensa”, Susanna summaa. Sen vuoksi podcastin tekemistä kannattaakin miettiä pidemmän tähtäimen investointina ja malttaa odottaa sen hyötyjen näkyvän vasta vuosien päästä.
Jos haluat lisätietoa yrityspodcastien tuottamisesta, lataa Timanttisen yrityspodcastin ABC -opas tai ota yhteyttä!
Mikäli sinulla herää kysymyksiä mistä tahansa podcastaamiseen liittyvästä, voit laittaa Johannalle viestiä vaikka LinkedInissä.
