Bonfiren podcastin 2. kauden viidennen jakson aiheena on henkilöhaastattelun salat. Johannan vieraaksi saapuu sisältöjen kuningatar Anna Perho, jolta on totuttu näkemään erilaisia sisältöjä aina tv- ja radio-ohjelmista podcasteihin, kirjoihin ja kolumneihin. Lisäksi Anna on Suomen suosituimpia inspiraatiopuhujia, jonka missiona on väittää, viihdyttää ja valmentaa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, mitä haastattelua valmisteltaessa ja sen aikana on hyvä ottaa huomioon ja miten haastateltava talutetaan vaikean kysymyksen ääreen.
Kuuntele jakso tästä
“Podcastien yksi parhaita puolia on se, että ajatukset voivat olla kiinni jossakin mahtavassa sisällössä, vaikka samanaikaisesti tekisi jotain muuta. Podcast on vapaa sisältömuoto, jossa voi tehdä ihan mitä vaan. Sen vuoksi onkin harmillista, että tätä mahdollisuutta alihyödynnetään ihan siis todella törkeästi”, Anna pohtii.
Anna on ollut monessa eri podcastissa mukana. Hänen ensimmäinen podcastinsa oli Läpivalaisu -niminen henkilöhaastatteluohjelma, josta Anna palkittiin vuoden radiotoimittajana. Annan tuorein podcast on puolestaan Trainers Housen kanssa juuri lanseerattu keskusteluohjelma nimeltään Rajoilla. Tässä podcastissa on klassinen formaatti, jossa syvennytään keskustelemaan yhdestä teemasta kahden tai kolmen vieraan kanssa tunnin ajan. Podcast tehdään myös videoformaattiin. Annaa ihmetytti aluksi se, että podcastin tekemistä kuvataan, vaikka podcast on audiomuotoinen sisältö, mutta myöhemmin hän on oppinut, että nuoremmat henkilöt jostain syystä löytävät podcastit paremmin Youtuben kautta.
HAASTATTELEMINEN ON SISÄLLÖN TEKEMISTÄ
Suunnitellessaan haastattelua Anna miettii ihan ensimmäisenä mihin mediaan ja mille kohderyhmälle haastattelua tehdään, eli haastatteluun valmistaudutaan lopusta alkuun miettien ensin, mikä olisi hyvä lopputulos kustakin haastattelusta. Sen jälkeen valitaan vieraat. Tämän perusteella käsikirjoitetaan jakso ja toteutetaan haastattelu.
Haastateltavan ikä ja status eivät Annan mukaan vaikuta haastattelutilanteeseen tai -tapaan.
Hyvä haastattelija lähtökohtaisesti arvostaa kaikkia haastateltavia. Annasta olisi tietyllä tavalla vastenmielistä ajatella, että statukseltaan korkeammalla olevalle henkilölle annettaisiin erilaista kohtelua kuin “tavikselle”. “Yleensä statukseltaan korkeat henkilöt ovat sellaisia, joita haastatellaan tosi paljon eli he ovat paljon rutinoituneempia. Jos näin pinnallisesti asiaa ajattelee, niin olisin ehkä tavallista huolellisempi ja jotenkin pyrkisin viestittämään erityisen paljon luottamuksellisuutta ja turvallisuutta ihmiselle, jolla se status on alhaisempi tai joka ei ole esimerkiksi niin rutinoitunut mediassa olija”, Anna miettii.
Yleensä vanhempaa ihmistä on helpompi haastatella, koska he tuntevat itsensä vähän paremmin. Kovin nuori haastateltava puolestaan saattaa olla hirveän itsetietoinen, ja tärkeämpää onkin se, miltä kuulostaa ja mitä kaverit ajattelevat, jos he kuulevat haastattelun. “Koen, että haastatteleminen on sisällön tekemistä ja sitä haastateltavaa ikään kuin kohdellaan sillä tavalla, että saadaan tuotettua sellaista sisältöä kuin toivotaan”, Anna kiteyttää.
Annalle ei ole ongelma ilmoittaa haastateltavalleen, että ei ymmärrä mitään haastattelun aiheesta. “En mene haastattelutilanteeseen pätemään ja esittämään täydellistä vaan menen sinne hakemaan sitä lopputulosta, jonka haastattelusta haluan. “Minun täytyy antautua sille, että minä en ymmärrä, kerro minulle ja se haastateltava tekee minulle palveluksen. Se, että ymmärtää omaa vajaavaisuuttaan on kaiken oppimisen alku ihan kaiken oppimisessa. En missään nimessä kuvittele itsestäni, että olisin valmis tässä”, Anna pohtii.
JOSKUS ON PAKKO KYSYÄ MYÖS EPÄMUKAVIA KYSYMYKSIÄ
Riippuu pitkälti haastattelun sisällöstä, minkälaisia kysymyksiä haastattelussa on soveliasta esittää. Viihteellisessä hyvän mielen radion iltapäiväshow’ssa, jossa kaikki kaikessa on tunnelma, voidaan esittää mukavia kysymyksiä. Jos puolestaan halutaan oikeasti saada haastateltavasta ulos jotakin sellaista, joka palvelee kyseisen ohjelman tai kohderyhmän tarkoitusta, niin on pakko kysyä myös epämukavia kysymyksiä. “Esimerkiksi tiukkaa poliittista haastattelua tehdessä ei voi ajatella, mikä on soveliasta ja kenen näkökulmasta”, Anna kertoo.
Vaikka haastateltavaa tulee aina arvostaa, niin se ei tarkoita sitä, että mennään hänen ehdoillaan. Annan mukaan on usein luottamuskysymys, millaisen luottamuksen haastattelija kykenee luomaan haastateltavan kanssa. “Itse ainakin pyrin olemaan todella avoin ja olen sanonut haastateltaville välillä suoraan, että sinun ei kannata tulla tähän ohjelmaan. Olen joskus jopa sanonut, että minä tulen kysymään tästä asiasta, ja jollet sinä ole vielä valmis puhumaan tästä, niin no hard feelings, älä tule”, Anna kertoo
Kaikki lähtee lopputuloksesta, joka haastattelulta halutaan. Tähän pääseminen vaatii joskus, että esitetään myös ikäviä kysymyksiä. “Oma taiteenlajinsa on puolestaan se, miten haastateltava talutetaan vaikean kysymyksen ääreen ja miten saadaan luotua sellainen luottamus ja arvostus, että pystytään kysymään niitä hankaliakin asioita. Lähtökohta pitää olla se, että jos haastateltava on lupautunut vapaaehtoisesti tulemaan haastatteluun, niin se tarkoittaa silloin sitä, että minulla haastattelijana on oikeus kysyä ihan mitä vain ja hänellä yhtä lailla on oikeus olla vastaamatta”, Anna tiivistää.
Yllättäminen, salailu tai maton jalkojen alta vetäminen on vain tietynlaisten ohjelmien juttu. Jos tehdään yhteiseen päämäärään perustuvaa ohjelmaa, niin silloin siinä täytyy olla itse todella rehellinen. Tämä pätee mihin tahansa haastattelutilanteeseen.
TAUSTATYÖN MERKITYS HAASTATTELUSSA
Haastatteluun tehtävän taustatyön laatukin riippuu Annan mukaan paljon lopputuloksesta, että mitä haastattelulta ollaan hakemassa. Haastattelija tietää yleensä, milloin on valmistautunut tarpeeksi. “Haastatteluun on mahdollista myös ylivalmistautua. Se näkyy ja kuuluu niin, että haastattelija kertoo vastaukset oikeastaan jo haastateltavan puolesta”, Anna pohtii.
Tunnin ohjelmaan Anna kertoo käyttävänsä 4–6 tuntia työaikaa. Hänellä on lähes aina todella yksityiskohtainen kysymysrunko mukanaan, johon hän on kirjoittanut jopa oman nimensä. “Mä ajattelen paljon kirjoittamalla. Kun kirjoitan haastattelun rungon todella huolellisesti läpi, luen sen ja tavallaan editoin sitä käsikirjoitusta, niin se on tapa ikään kuin oppia se ulkoa. Jos jotain yllättävää tapahtuu tai että minua alkaisikin yhtäkkiä hirveästi jännittää, niin minulla on aina se paperi, josta voin katsoa ja lukea sieltä suoraan, että tämä kohta tulikin seuraavaksi”, Anna kertoo.
“On mahtava tunne, kun tietää valmistautuneensa hyvin. Rytmi pysyy hyvänä eikä tarvitse haastattelun aikana arpoa, onko nämä nyt oikeita asioita, joita haastateltavaltani kysyn. Kun itse aiheeseen perehtyy, niin osaa myös kysyä parempia kysymyksiä eikä jää sillä tavalla pulaan, koska tietää itse haastattelijana vähän enemmän kuin mitä haastateltava vastaa”, Anna ohjeistaa.
ANNAN NELJÄ VINKKIÄ HAASTATTELUUN
1.Benchmarkkaa muita haastattelijoita – tarkkaile, miten he toimivat. Hyvillä haastattelijoilla on aina paljon persoonaa mukana. Heiltä voi oppia jotakin teknistä ja joitakin sellaisia juttuja, joita voi hyödyntää myös omissa haastatteluissaan ja toistaa niin kauan, että niistä tulee omia.
2.Valmistaudu. Kaikkein yleisin haastatteluissa tehtävä virhe on se, että siihen ei viitsitä paneutua yhtään. Kaikki se, minkä viitsit tehdä ennakkoon, moninkertaistuu keskustelun laadussa.
3.Rajaa. Mieti ihan tietoisesti, että kenelle haastattelua tehdään. Kaikkea kaikille -ajatus ei toimi missään mediassa eikä viestinnässä.
4.Viestinnän ainoa merkitys on siinä vastauksessa, joka saadaan eli hyvä haastattelija kirjoittaa käsikirjoituksensa niin huolellisesti, että saa juuri sen tarinan, jonka sillä kertaa on hakemassa. Hyvin laadittu käsikirjoitus on kuitenkin at the end of the day aika avainasemassa.
Jos haluat lisätietoa yrityspodcastien tuottamisesta, lataa Timanttisen yrityspodcastin ABC -opas tai ota yhteyttä!
Mikäli sinulla herää kysymyksiä mistä tahansa podcastaamiseen liittyvästä, voit laittaa Johannalle viestiä vaikka LinkedInissä.
[button size=’large’ style=” text=’Bonfire podcastien pariin’ icon=” icon_color=” link=’https://bonfireagency.fi/podcastit/’ target=’_self’ color=’ffffff’ hover_color=” border_color=” hover_border_color=” background_color=’EB5E26′ hover_background_color=” font_style=” font_weight=” text_align=’center’ margin=”]
