Kirjoittaja Maria Sillanpää on Bonfire Agencyn vt. toimitusjohtaja ja perustajaosakas. Kuvan otti Jani Utriainen.
Alkavana vuonna ajatusjohtajuutta rakennetaan etätyöajassa keskellä teknologisoitunutta viestintää. Ajatusjohtaja, thought leader, on tunnistettu ja tunnustettu oman alansa johtava asiantuntija. Ajatusjohtajiin luotetaan – heidän näkemyksiä toimialan trendeistä kuuntelevat asiakkaat, lehdistö ja muut sidosryhmät. Tänä vuonna ajatusjohtajuuden trendeissä ennustetaan näkyvän kaipaus ihmisläheisyyteen ja aitouteen. Kun ammatilliset live-tapahtumat ja -tapaamiset loistavat yhä poissaolollaan, harjoitetaan kohtaamisia ja asiantuntijaviestintää entistä enemmän sosiaalisessa mediassa. Avaan seuraavissa kappaleissa tarkemmin ajatusjohtajuuden trendejä vuodelle 2021.
1. Ajatusjohtajuus rakentuu aitojen ihmisten ja inhimillisen viestinnän kautta
Vuonna 2021 ajatusjohtajalta toivotaan ajankohtaisen tiedon jakamista ja raikkaita ajatuksia – mutta vain jos hän seisoo aidosti niiden takana. Yritystoiminnan vastuullisuus on myös rehellisyyttä: rehellisyyttä omille arvoille ja muille ihmisille.
Ajatusjohtajilta on vaadittu vastuullisuutta niin luontoa kuin ihmisiä kohtaan jo pidemmän aikaa, mutta epävarman ajan jälkeen ja 2020-luvun hengessä yritysjohtajat joutuvat todella seisomaan arvojensa takana. Ajassa, jossa on jouduttu tekemään nopeita ja vaikeita päätöksiä sekä draivattu muutosta, kaivataan viestinnältä ennen kaikkea inhimillisyyttä.
Ihmiset, heidän tarinansa ja ajatuksensa kiinnostavat oikeutetusti vuodesta toiseen. Aitous ja ihmisläheisyys korostuvat ajassa, jossa yhteydenpito on entistä teknologiapainotteisempaa. Kasvottomuus on out. Pari viikkoa takaperin asiakasyrityksemme toimitusjohtaja kertoi videopalaverissa, että hän ei halua ostaa sellaisilta yrityksiltä, joiden henkilökunnan kasvokuvia ei löydy yrityksen verkkosivuilta. Tajusin itse toimivani ihan samoin.
Syksyllä lähestyin useampaa IT-taloa erään kehityshankkeemme tiimoilta. Kaupat sai kotiin se toimittaja, joka parhaiten onnistui esittelemään meille ne henkilöt, joiden kanssa tulisimme tekemään töitä kyseisen projektin osalta. En minäkään halua ostaa jonkun valitun yrityksen osaamista, vaan tiettyjen asiantuntijoiden. Päätöksentekoa leimaa usein epävarmuus, ja siksi haluamme ostaa luotettavina pitämiltämme asiantuntijoilta ja myyjiltä.
Onneksi isossa osassa B2B-yrityksiä on jo huomattu, että oman organisaation asiantuntijoiden esiintuominen on tehokkaampaa kuin perinteinen korporaatiomarkkinointi. Tästä syystä yritykset panostavat markkinointisisällöissään yhä enemmän asiantuntijalähtöisiin sisältöihin: yrityspodcasteihin, videoihin ja webinaareihin, joissa yrityksen omat asiantuntijat keskustelevat toimialan ajankohtaisista aiheista kiinnostavien vieraiden kanssa.
Formaalimpien studiokeskustelujen lisäksi on kuluneen vuoden aikana ilokseni nähty myös henkilökohtaisempia sisältöjä. Esimerkiksi erään energia-alan yrityksen johtaja päästi kuvaustiimimme hiljattain kotiinsa ja kertoi videolla kahvinkeiton lomassa, mitä ilmastonmuutos ja energiamurros tarkoittaa hänelle sekä hänen perheelleen. Arvatenkin näin henkilökohtainen video pysäytti LinkedIn-uutisvirran selaajan keskimääräistä tehokkaammin.
2. Ajatusjohtajat ottavat entistä enemmän kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun – social impact on noussut vaikuttajamarkkinoinnin megatrendiksi
Perinteisesti ajatusjohtajien on odotettu ottavan kantaa oman toimialansa ajankohtaisiin asioihin, mutta 2020-luvulle tultaessa somekeskusteluihin ja vaikuttajien kannanottoihin ovat nousseet yhä enemmän yhteiskunnalliset asiat. Viime vuoden aikana olemme nähneet uutisvirroissamme ajatusjohtajien nostoja muun muassa koronakriisistä, ilmastonmuutoksesta ja Yhdysvaltain presidentinvaaleista.
Ajatusjohtajien sisällöissä näkyy aiempaa enemmän heidän arvonsa ja halu muuttaa maailmaa vastuullisempaan suuntaan. Somevaikuttajien ja ajatusjohtajien voima on tunnistettu myös valtionhallinnossa, ja erityisesti kriisitilanteessa vaikuttajien rooli luotettavan tiedon välittäjänä on erittäin suuri. Aiheesta on kirjoittanut ja tehnyt tutkimusta PING Helsinkiä luotsaava Inna-Pirjetta Lahti. Hän teki tiimeineen viime vuonna Valtioneuvoston kanslian ja somevaikuttajien kanssa #faktaakoronasta -yhteistyötä, jonka avulla haluttiin varmistaa, että koronaan liittyvä luotettava tieto saataisiin paremmin sellaisten henkilöiden ulottuville, joita perinteinen media ei tavoita.
3. Sosiaalinen media on nyt tärkein paikka kohdata ja vaikuttaa
Vuonna 2021 sosiaalisen median kanavat ovat viestinnälle, markkinoinnille ja myynnille välttämättömiä paikkoja. Sosiaalisen median hyödyntäminen vaatii onnistuakseen suunnittelua, päämäärää ja osaamista.
Tässä ajassa on keskeistä arvioida, kuinka hyvin oman yrityksesi asiantuntijat ovat onnistuneet asemoimaan itsensä ja asiantuntijuutensa kilpailijoihinsa verrattuna. Ajatusjohtajiksi tunnistetaan sellaiset henkilöt, jotka onnistuvat tuottamaan näkemyksellistä sisältöä seuraajilleen säännöllisesti. Näin varmistutaan, että yrityksesi asintuntija on niiden TOP3 henkilöiden joukossa, joihin potentiaalinen asiakas on yhteydessä silloin kun ostotarve on ajankohtainen. Aiheesta lisää yhtiökumppanini Laura Pääkkösen erinomaisessa artikkelissa “Miten toimitusjohtaja ostaa?”.
Kun uuteen vuoteen lähdetään tunnelmissa, joiden taustalla vuosi 2020 pakotti meidät tottumaan etäyhteyksiin, voidaan katseet kääntää entistä vahvemmin sosiaaliseen mediaan. Se on tänä vuonna paikka, jossa tavoitetaan, kohdataan ja vaikutetaan.
Otathan yhteyttä, mikäli voimme olla sinulle ja organisaatiollesi avuksi ajatusjohtajuuden rakentamisessa!
LATAA TÄÄLTÄ ”AJATUSJOHTAJUUDEN RAKENTAMISEN ABC” -OPAS
Lähteitä:
https://themtmagency.com/blog/what-will-thought-leadership-look-like-in-2021
https://gritdaily.com/dont-fear-plan-top-trends-for-business-leaders-in-2021/
https://pinghelsinki.fi/vaikuttajamarkkinoinnin-megatrendi-social-media-impact-muuttaa-maailmaa/
https://pinghelsinki.fi/case-faktaa-koronasta/
https://bonfireagency.fi/miten-toimitusjohtaja-ostaa-tai-kenelta-ja-miksi/
