Podcast podcasteista banneri

Podcast podcasteista: Kuinka konseptoidaan hyvä podcast?

Tässä sarjassa Bonfiren podcast-tuotannoista vastaava Laura Trémouille käsittelee podcastin tekemisen eri vaiheita kuten konseptointia, käsikirjoittamista ja markkinointia. Toisessa jaksossa Laura kertoo, miksi konseptin hiominen on niin tärkeää hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

“Henkilökohtaisesti ajattelen, että tämä vaihe on koko podcastin tekemisessä kaikkein tärkein. Mitä enemmän konseptointiin käytetään aikaa, sen helpompaa on kaikki tekeminen tästä eteenpäin”, Trémouille sanoo.

Mutta mikä podcastin konsepti oikeastaan on? Konsepti on podcast-sarjan kattoteema. Se yhdistää kaikkia yksittäisiä jaksoja ja tekee niistä sarjan. Sen voi löytää esimerkiksi miettimällä, kuinka kuvailisi podcastiaan kun kertoo siitä ystävälleen.

Mitä selkeämmin määritelty punainen lanka, sen helpompaa kaikki muu suunnittelu tämän jälkeen on. Hyvä ja harkittu konsepti auttaa niin käsikirjoittamista kuin vieraiden valintaa.

Mitä tavoittelet podcastillasi?

Podcast-sarjan punainen lanka tai kattoteema voi löytyä esimerkiksi halusta profiloitua tiettyjen arvojen mukaisesti. Konseptia on luontevaa rakentaa näin silloin, kun podcastin tavoitteena on esimerkiksi brändi- tai työnantajamielikuvan kehittäminen. Kun arvot ovat kirkkaana mielessä, voidaan konsepti rakentaa tuomaan näitä esiin.

Toinen toimiva keino konseptointiin, on rakentaa se kohderyhmän mukaan. Tämä toimii esimerkiksi silloin, kun toiveena on olemassa olevien tai potentiaalisten uusien asiakkaiden sitouttaminen yrityksen tarinaan. Konseptin voi löytää miettimällä, mitkä asiat näitä asiakkaita kiinnostaa.

Kenen haluat podcastiasi kuuntelevan?

Kun olet päättänyt alkaa tekemään podcastia, on todennäköisesti jo syntynyt ajatus siitä, mistä haluaisit puhua. Se on hyvä lähtökohta, mutta ei vielä itsessään yleensä riitä.

“Mutta oli sulla ylätason teema valmiiksi mietittynä tai ei, mä itse suosittelen aloittamaan konseptoinnin kohderyhmän määrittelystä. Kenelle tätä podcastia halutaan tehdä? Hahmottele itsellesi muutama erilainen ideaalikuulija mahdollisimman yksityiskohtaisella tasolla”, Trémouille vinkkaa.

Konsepti ohjaa jaksojen aiheiden sekä vierasmäärän valintaa

Podcast voi olla monologi tai keskustelu, sitä voi hostata yksi tai useampi henkilö ja keskustelijat voivat olla vaihtuvia tai jaksosta toiseen samoja. Konsepteja on monenlaisia ja tärkeintä onkin löytää juuri omannäköinen tyyli. Podcastin teema ja aihe ohjaavat osaltaan sitä, millainen vierasmäärä tai keskustelutyyli sarjaan kannattaa valita.

“Suositukseni on, että 20-40 minuuttisessa jaksossa on ihan korkeintaan kaksi hostia ja kaksi vierasta. Jos jaksot ovat pidempiä, voi studioon ottaa muutaman tyypin lisääkin”, Trémouille sanoo.

Jaksojen aiheita harkitessa kannattaa muistaa, että aihe voi vaihtuvin vierain ja näkökulmin pysyä vaikka koko kauden samana! Toisaalta ei ole ollenkaan väärin vaihtaa saman kattoteeman alla aihetta sekä vieraita joka jaksoon – tärkeintä on löytää omalle podcastille toimivin konsepti.

Asiantuntijapodcastikin voi viihdyttää

Vuonna 2020 Spotifyssa kuunnelluimmat suomalaiset podcastit olivat Jäljillä, POKS sekä Auta Antti!. Suosituimmat podcastit ovatkin siis pääasiassa true crime, lifestyle tai viihdesarjoja. Kymmenen parhaan joukkoon mahtui kuitenkin myös yksi yrityspodcast, Nordnetin #rahapodi.

Kun podcastien kuuntelumotiiveja on tarkasteltu erilaisissa tutkimuksissa, on havaittu, että suurin osa podcastien kuuntelijoista hakee podcasteilta viihtymistä ja uuden oppimista. Tämä onkin tärkeää pitää mielessä, vaikka tehtäisiin asiapitoista sisältöä – kuinka sisällöstä tehdään samalla myös viihdyttävää?

Epämääräinen konsepti ei houkuttele podcastin pariin

Podcast ei saa olla palveluiden tai tuotteiden suoraa markkinointia. Podcast kannattaa aina miettiä kuuntelijoiden mielenkiinnon mukaan eikä sitä kautta miten palvelut tai tuotteet saisi sisällössä esiin. On toki suotavaa mainita yritys podcastin takana, kun se tulee luontevasti keskustelussa esiin – mutta tuote-esittelypodcast karkottaa kuuntelijat.

Liian laaja ja lavea konsepti ei houkuttele kuuntelijoita sarjan pariin. Jos kuulijan on vaikea hahmottaa, mistä sarjasta on kyse, siihen todennäköisesti sitoudutaan heikommin. “Kun saa selkeän kuvan siitä, mistä sarjassa on kyse ja hoksataan että tämä on minulle relevanttia sisältöä, jäädään odottamaan jo seuraavia jaksoja”, Trémouille kertoo.

Vielä yksi konseptoinnissa vältettävä sudenkuoppa on huonosti tehty benchmarkkaus. Googlettamalla ja muiden podcasteja kuuntelemalla pääsee selville, mitä on jo tehty ja onnistuu välttämään saman toistamisen.

Jos kiinnostuit yrityspodcastin tekemisestä, lataa itsellesi Timanttisen yrityspodcastin ABC -opas, josta löytyy kattavasti infoa alkuun pääsemiseksi.

Mikäli sinulla herää toiveita jaksojen teemoista tai kysymyksiä ihan mihin tahansa podcastaamiseen liittyvästä, Lauralle voi laittaa viestiä esimerkiksi LinkedInissä. Laura vastailee kysymyksiin suoraan, mutta nostaa niitä myös mukaan tuleviin jaksoihin.

Joko kuuntelit sarjan edellisen jakson: Miksi tehdä yrityspodcast? Seuraavassa jaksossa Laura kertoo hostien ja vieraiden valinnasta.

Jaa kirjoitus somessa

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin