Kaikkien ajatukset ovat viime viikkoina olleet vahvasti Ukrainassa ja sodan uhreissa. Vaikka koronapandemia toi tutuksi viestimisen epävarmoina aikoina, sodan aikana huomaamme konkreettisesti, miten informaatiosodankäynti on siirtynyt myös sosiaaliseen mediaan. Ajatusjohtajilta odotetaan kannanottoja ja keskustelujen avaamista, mutta mitä on otettava huomioon, kun viestimme kriisitilanteessa?
Älä jää hiljaiseksi, vaan elä arvot todeksi
Tällä hetkellä on erityisen tärkeää osoittaa kaikki tukemme Ukrainaan. Nyt on juuri oikea aika kertoa, millaisten arvojen takana haluamme seistä ja millaisen huomiseen eteen haluamme tehdä töitä.
Vaikka tarvitsemme kaikkien panosta, omaa viestintää on tarpeellista harkita kahteen kertaan. Tarvittaessa voit vaikka pyytää kollegaasi lukemaan suunnittelemasi viestin vielä kertaalleen läpi ennen julkaisua. Jo yksittäiset sanavalinnat voivat värittää viestin toisenlaiseksi: puhummeko suoraan sodasta, kriisistä vai maailmantilanteesta?
Hyvilläkin aikeilla tehty viestintä voi mennä kiireessä pahasti pieleen ja vahingoittaa omaa brändiä – tai mikä pahempaa, levittää disinformaatiota ja propagandaa. Tätä ei kuitenkaan tarvitse turhaan pelätä, sillä prioriteettien ykkösenä tulisi nyt olla omien arvojen todeksi eläminen, sodan uhrien tukeminen sekä Putinin sotatoimien tuomitseminen, ei oman brändin kiillotus!
Mitä tulee kansainvälisten brändien Venäjän liiketoimintoihin, pelkät kannanotot eivät enää riitä. Kun puhutaan näin isosta yhteiskunnallisesta kriisistä, tulee yritysten pystyä näyttämään arvopohjansa myös tekojen kautta. Viime viikkojen aikana iso joukko kansainvälisiä brändejä on ilmoittanut lopettavansa Venäjän toimintansa täysin. Monelle yritykselle tämä tarkoittaa isoja taloudellisia tappioita ja venäläisille töiden loppumista. Surullista, mutta väistämätöntä. Vaikeina aikoina joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä. Onkin hyvä muistaa, että ajatusjohtajuus vaatii rohkean viestinnän lisäksi myös rohkeita tekoja.
Sota Euroopassa on järkyttänyt suomalaisten turvallisuudentunnetta ja tunteiden ollessa pinnassa myös viestinnän tyyli muuttuu. Asiaan on suhtauduttava tarvittavalla vakavuudella, mutta uhkakuvien maalaaminen ja pelon lietsonta ei hyödytä ketään. Ajatusjohtajan on tärkeä kertoa myös omista tunteistaan avoimesti, mutta pidä huoli, ettei tunne välity viestissä eteenpäin faktana. Kerro neutraalisti, miten asia on ja varmista aina lähde tiedoillesi. Vanha journalistien sääntö on, että tiedolle on oltava kaksi luotettavaa lähdettä, jotta sen voi välittää eteenpäin. Yksi tärkeä muistettava seikka on, että kuvat kertovat omaa tarinaansa: siitä huolimatta, että teksti olisi paikkansapitävää, sen kylkeen postattu kuva ei välttämättä ole. Kiinnitä huomiota myös kuvien tunnelmaan, sillä viestistä voi tulla ristiriitainen, jos vakavasävyiseen tekstiin yhdistetään iloisesti hymyilevät kasvot.
Ajatusjohtajien odotetaan johtavan keskustelua, joten rooli voi tuntua myös kuormittavalta. Omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys korostuu poikkeuksellisina aikoina ja ajatusjohtajankin on tarvittaessa osattava omalta osaltaan lopettaa keskustelu, mikäli omat voimavarat sitä vaativat. Lisäksi ajatusjohtajan yksi tärkein tehtävä nyt on rohkaista kaikkia käyttämään omaa ääntään: jokaisen panosta tarvitaan ja jokainen voi viedä jo avattua keskustelua eteenpäin. Jos jätät osallistumatta keskusteluun, disinformaatiolle jää enemmän tilaa – puolusta rohkeasti omia arvojasi. Jos olet epähuomiossa jakanut väärää tietoa, korjaa virheesi mahdollisimman nopeasti ja selkeästi.
Viestinnän haasteet kriisitilanteen aikana koskettavat niin yritysjohtoa, asiantuntijoita kuin vaikuttajia. Myös me Bonfire Agencylla pohdimme asiaa päivittäisessä toiminnassamme. Samalla haluamme tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten hyväksi. Näiden ajatusten pohjalta päätimme järjestää #DareToSpeak-hyväntekeväisyystapahtuman, jossa käsitellään vastuullista ja rohkeaa viestintää upeiden puhujien johdolla. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
