Maria Sillanpää, Bonfire Agency

Ajatusjohtajuuden rakentaminen tulee johtoryhmien agendalle vuonna 2020

Liiketoimintamuotoilija Riikka Tanner julkaisi uunituoreen Johdon agendalla 2020 -raportin haastateltuaan 15 johtajaa, hallitusammattilaista ja asiantuntijaa tämän vuoden ajankohtaisista teemoista. Itse puhuin Riikan kanssa erityisesti ajatusjohtajuudesta ja CEO-aktivismista, joiden uskon olevan johtoryhmien ajankohtaisia keskusteluteemoja vuonna 2020.

CEO-aktivismi ja ajatusjohtajuus

Viime vuotisen Edelman Trust Barometrin mukaan 76% tutkimukseen osallistuvista toivoo, että toimitusjohtajat edistäisivät yhteiskunnallisia muutoksia sen sijaan, että odottaisivat valtionjohdon toimia. Toimitusjohtajilla tulee jatkossa olemaan tärkeä rooli kasvollisessa viestinnässä ja vaikuttamisessa oman liiketoimintansa ohella myös yhteiskunnallisissa asioissa. Mielestäni ajatusjohtajuuden rakentamista ei yrityksissä kuitenkaan pitäisi jättää liiaksi pelkän ylimmän johdon hartioille.

Edelmanin tutkimuksen mukaan yritysten teknisiin asiantuntijoihin luottaa 65% vastaajista siinä missä toimitusjohtajiin ainoastaan 47%. Näin ollen ajatusjohtajuus rakentuu parhaiten silloin, kun yrityksen kasvollisiksi viestijöiksi ja vaikuttajiksi lähdetään sitouttamaan riittävän suuri joukko avainhenkilöitä. Useammassa asiakasorganisaatiossamme on käynnistetty viime aikoina Ajatusjohtajuus-ohjelmia, joihin on sitoutettu mukaan tyypillisesti noin 15-20 avainhenkilöä (puhutaan isoista yrityksistä). Yritysten sisäisten vaikuttajien ohella suosittelen hyödyntämään myös yrityksen ulkoisia vaikuttajia eräänlaisina ”brändilähettiläinä” vaikuttajamarkkinoinnin keinoin.

Uskon vahvasti, että tulevaisuuden liiketoiminnassa menestyvät ne yritykset ja henkilöt, jotka rakentavat visionsa ja arvojensa ympärille vahvaa ajatusjohtajuutta. Ajatusjohtajuuden myynnillisinä hyötyinä on voitu tunnistaa muun muassa lisääntynyt määrä indound-liidejä, nopeampi myyntisykli, korkeammat klousausprosentit, isommat diilit sekä parantunut asiakasuskollisuus. Muut ajatusjohtajuuden hyödyt liittyvät muun muassa ansaittuun mediaan ja työnantajabrändiin.

Ajatusjohtajuus-workshop Goforella marraskuussa 2019
Kuva Ajatusjohtajuutta rakentamassa -workshopista yhdessä asiakkaamme Goforen asiantuntijoiden kanssa

Tulevaisuuden ajatusjohtajalta vaaditaan muun muassa rohkeaa ja visionääristä ajattelua, hyvää kuuntelutaitoa sekä avointa keskustelua. Ajatusjohtaja suhtautuu intohimoisesti työhönsä ja haluaa jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan. Tämän lisäksi tarvitaan merkityksellisiä tekoja sekä suunnitelmallista asiantuntijaviestintää omilla kasvoilla ja vahvasti kantaa ottaen.

Miten pitkäjänteistä ajatusjohtajuutta rakennetaan?

Viestiminen yrityksen visiosta ja tärkeistä teemoista ei ole aina yksinkertaista. Sisältömarkkinoinnin aikakaudella hukumme blogikirjoituksiin ja somesisältöihin, jotka eivät kiinnosta ketään. Pahimmillaan kasvoton ja perusvarma yritysviestintä on niin puuduttavaa, että siitä eivät jaksa innostua edes yrityksen omat työntekijät.

Toinen iso viestinnällinen haaste on luottamuspula. Hubspotin tutkimus kertoo, että asiakkaat eivät enää luota myyjiin ja yrityksiin, vaan vertaisryhmäänsä.  Kyselyyn vastanneista 65% ei luota yritysten tiedotteisiin ja mainontaan. Sen sijaan 81% vastanneista luottaa vertaisryhmänsä suosituksiin. Myös näistä syistä yritykset ovat viime aikoina kiinnostuneet yhä enemmän ajatusjohtajuuden ja vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuuksista. Human2Human-markkinoinnista on tullut perinteistä markkinointiviestintää kiinnostavampaa ja tuloksellisempaa.

Viestikärkien teroittamisen ohella ajatusjohtajuuden rakentamisessa on tärkeää, että asiantuntijat ja johtajat uskaltavat ottaa rohkeasti kantaa myös asioihin, jotka eivät liity suoraan heidän edustamansa organisaation liiketoimintaan. Myös Riikka Tanner uskoo, että markkinointiviestinnän painopiste alkaa siirtyä brändi- ja palvelukeskeisestä sisältömarkkinoinnista kohti kasvollista viestintäämissä yrityksen johtajat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Toimivimpia asiantuntijaviestinnän formaatteja tällä hetkellä ovat muun muassa podcastit, asiantuntijavideot, -blogit ja -webinaarit sekä aktiivinen keskustelu ammatillisissa somekanavissa, kuten LinkedInissä ja Twitterissä. Myös ammatilliset keskusteluryhmät Facebookissa itselle tärkeiden teemojen ympärillä ovat hyviä alustoja ajatusjohtajuuden rakentamiseen. Ellet löydä omaan osaamiseesi istuvaa keskusteluryhmää, voit aina perustaa sellaisen, ja sitä kautta profiloitua kyseisen teeman ajatusjohtajaksi. Esimerkiksi yhtiökumppanini Laura Pääkkönen nosti omaa asemaansa sosiaalisen myynnin sanansaattajana perustamalla aiheeseen liittyvän keskusteluryhmän Faebookiin sekä kirjoittamalla social sellingistä ensimmäisen suomenkielisen kirjan. Tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela sen sijaan on profiloitunut viime aikoina vastuullisuusteemoihin erityisesti perustamansa Vastuunkantajat-ryhmän kautta.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan ajatusjohtajuuden vuotta 2020!

PS. Järjestämme webinaarin aiheesta “Ajatusjohtajuuden rakentamisen ABC” ti 11.2. klo 11-12, johon voit ilmoittautua mukaan täällä.

No Comments

Post A Comment